tiistai 14. lokakuuta 2014

Lehdet putoavat puista, Pingisklubi pysyy!

Lehdet putoavat puista ja maisemat muuttuvat, mutta Pingisklubi pysyy! Lokakuun viimeinen keskiviikko 29.10. saamme vieraaksi muun muassa Risto-yhtyeessä soittavat Ninni Luhtasaaren ja Tuomas Erikssonin. Tässä heidän ennakkofiiliksiään ennen Pingisklubia, olkaa hyvät!


Risto-keikalla tänä syksynä Ninnin ja Tuomaksen kuvasi Jesse Keinonen.

Minkä verran olette tehneet dj-keikkoja ja mitkä ovat mieleenpainuvimmat muistot?
Ninni: Kerran olin vieraan pariskunnan hääjuhlissa, jossa piti soittaa parikin kertaa Riston Diskopallo (silloin en ollut vielä saanut pestiä bändissä, he). Muuten tiskijukkakokemukseni on aika vaatimaton. Muutama kerta Klubin aamiaisklubilla ja parit kerrat ravintola 931:ssä.
Tuomas: Ensimmäisen dj-keikkani olen soittanut kotikyläni nuorisotalon Diskossa vuonna 1994. Olin kaverini kanssa legendaarisen DJ-NITE:n dj-kurssilla Kuopiossa ja tämän myötä vastuu levyjen soitosta sälytettiin meidän harteillemme. Tuolloin diskoja järjestettiin kotikylälläni noin kerran kuussa ja parin vuoden ajan hoidimme pestiä, kunnes annoimme tilaa nuoremmille. Olimmehan jo menossa lukioon.
Pitkän tauon jälkeen tein dj-comebackin aamiaisklubilla vuonna 2011 ja olen siitä lähtien soittanut siellä pari kertaa vuodessa. Aamiaisklubi on mielestäni hieno konsepti ja ns. pehmeä lasku tällaiselle pitkän tauon pitäneelle dj:lle. On saanut soittaa musiikkia laidasta laitaan ilman aasinsiltoja. Nyt Pingisklubin myötä ovat täysin uudet haasteet edessä.

Millaisia muistoja teillä on pingiksestä?
Ninni: Lapsena oon jossain seurakunnan leirillä opetellut lajin saloja, mutta sittemmin lupaavana alkanut harrastus jäi. Satunnaiset kerrat oon tällä teidän Pingisklubilla päässyt loppukahinoihin asti! En tosin muista oonko kertaakaan voittanut kuiteskaan.
Tuomas:
Varhaisimmat pingismuistoni ovat 80-luvun lopulta. Isäni työpaikalla oli pingispöytä ja kävimme siellä pelaamassa usein, kun muutamaa vuotta vanhempi serkkuni Petrus oli käymässä. Ollessani yläasteella myös kotikyläni nuorisotalo tarjosi puitteet pingiksen peluulle. Forrest Gumpin innoittamana rytmitimme nuorisotalon stereoista kantautuvia Radiomafian ohjelmia pingispallon autuaallisella äänellä. Stiga-merkkiin kasvoi vahva luottamus noina vuosina.

Millaiset odotukset teillä on tulevasta Pingisklubista?
 

Ninni: SUURET. Hurjat bailut. Kova meno. Näitä ootan.
Tuomas: Toivon tulevalta Pingisklubilta suurta yleisöryntäystä ja ennen kaikkea yleisöltä avointa mieltä. Hienoa olisi myös itse ehtiä pelaamaan edes vähän.

Teillä on molemmilla useampia bändejä, joissa soitatte. Mikä on teille nyt ajankohtaista ja millaisia suunnitelmia teillä on
loppuvuodelle musiikillisesti ja taiteellisesti muutenkin?
Ninni: Koska vietän vielä äitiyslomaa pienen poikasen kera kotosalla, mulla on Ninni Forever Band ja Pintandwefall toistaiseksi tauolla. Ristoon saattoi helpommin hypätä mukaan, joten se tarjoaa vaihtelua kodin neljän seinän sijaan. Loppuvuodelle on siis vielä muutamat Risto-keikat tiedossa. Pian aion kuitenkin pyyhkiä pölyt pöytälaatikkodemojen päältä, ja alan työstämään seuraavaa soololevyä. Muuten vaan taiteellisesti mulla on myös suunnitteilla ensi vuoden lopulle suihkulähdetaidenäyttely, jonka luonnoksia hioskelen.
Tuomas:
Viime syksynä kaksi bändiä, joissa soitin pisti ns. "pillit pussiin" (Rubik ja PMMP toim. huom.), joten tällä hetkellä en vakituisesti keikkaile kuin Riston kanssa. Syksyn klubirundi on päällä, joten keikkailemme nyt joka viikonloppu joulukuun alkuun saakka.

Jos pelaisitte kahdestaan pingistä, miten pallo pomppisi?
Ninni: Armottomasti.
Tuomas: Jos pelaisimme Ninnin kanssa, pelistä tulisi mitä luultavimmin hyvin tasainen, intensiivinen ja nopeatempoinen. Ninnin samurain keskittymiskyky, nopea reagointi ja rohkea heittäytyminen soittaessa ei voisi olla näkymättä hänen palaamisessaan. Minulle jäisi vain yksi vaihtoehto. Joutuisin kaivamaan naftaliinista Koillis-Savossa 90-luvun alussa kauhua kylväneen, lähes myyttisiin mittoihin kohonneen alakierresyöttöni. Siihen on Chuck Norrisinkin hankala vastata.

Top 5 -biisit, jotka aiotte Pigisklubilla soittaa ja miksi?
Ninnin top 5
– Chairliftin Amanaemonesia, koska se on upea popkappale, joka alkaa sanoilla "You lost your focus, but I've got a plan for it". Se sopii mainiosti siis pingiksen kilpahenkiseen tunnelmaan.
– Kollaa Kestään Syksy. Mää ainakin ryysään aina tanssilattialle sen soidessa. Ja koska syksy.
– Jotain Sultansia ehkä alkuillasta.
– Mohammed Rafin Jaan Pehchaan Ho (bollywood-musaa elokuvasta Gumnaam). Absurdin upeaa rokkia ja rytmittää oivasti myös pingiä ja pongia.
– Dead Moonin It's OK, koska kyl jotain Dead Moonia on pakko soittaa.


Tuomaksen top 5 -biisit satunnaisessa järjestyksessä:

– The Litter: Action woman
– Kenny Loggins: Danger Zone
– Paul Simon: Graceland
– Scotty & Lorna Bennet: Skank In Bed
– Frank Stallone: Far From Over
Mielestäni kaikki nämä biisit ovat aivan loistavia, eivätkä tässä vaiheessa suurempia perusteluja kaipaa. Tulkaa kuulemaan, niin ymmärrätte mistä on kyse.

Aivan! Tulkaa keskiviikkona 29. lokakuuta kuulemaan, mistä kaksikon biisivalinnoissa on kyse ja mitä kaikkea muuta he illan mittaan soittavatkaan. Eikä sovi unohtaa illan toista pääasiaa eli ryhmäpingistä! Mailoja saa lainaan ilmaiseksi, ja kaikkien pelaajien kesken arvomme levypalkintoja. Ilta alkaa klo 21 ja sisään pääsee ilmaiseksi klo 21–22, sen jälkeen narikan hinnalla 2 euroa.