Helmikuun 20. päivä Pingisklubin dj-pönttöön nousevat dj Patonki ja jo aiemmin klubillamme levyjä pyöritellyt dj Hyrrä. Koska jälkimmäinen dj on jo aikaisemmin esitelty, keskitymme dj Patonkiin eli valokuvaaja Tomi Palsaan, jonka Giffaa hei! -animaatiosarja verkkomedia Nuorgamissa antoi helmikuun klubille teeman. Eli helmikuun klubilla kuullaan Palsan gif-animaatioissa seikkailleita artisteja.
Mistä sait idean alkaa tekemään gif-animaatioita, joita on julkaistu Nuorgamissa?
– Idea ehti muhia päässäni vuosia. Hektisten festivaalikuvausten
tiimellyksessä kuvia kahlatessa lähes identtisten otosten muodostamat
kuvaparit alkoivat elää omaa elämäänsä. Huvitin pitkään
kuvaajakavereitani näillä esi-giffeillä. Kun Nuorgamia alettiin
suunnitella tosissaan, heitin ilmoille jo kauan muhineen idean näistä
animoiduista rokkikuvistani. Samalla keksin tuon Giffaa hei! -nimen,
joka on sopivan leikkisä ja hyväntuulinen otsikko näille animaatioille.
Mikä voisikaan ola parempaa sisältöä medialle, jossa halutaan ottaa
kaikki hyöty irti internetin suomista mahdollisuuksista ja tehdä
asioita, joita ei voi toteuttaa perinteisessä lehtiformaatissa.
Miten valokuvaustilanne eroaa silloin, kun tiedät tekeväsi gif-animaatioita?
– Kuvaustottumukseni ovat pysyneet samanlaisina ennen ja jälkeen Giffaa
hein. Toki ensimmäisellä giffien teon oppimisen jälkeisellä
kuvauskerralla homma riistäytyi käsistä ja otin järjettömät määrät kuvia
sarjatulella siinä luulossa, että siten tulisi paljon käyttistä
matskua. Käyttökelpoista materiaalia tuli suhteessa paljon vähemmän kuin
ennen mutta hukkaruutujen määrä kasvoi suunnattomasti. Jos oikein
väkisin yrittää saada aikaiseksi gif-matskua, ei sitä luultavimmin
synny.
En mieti koskaan, että menenpä nyt kuvaamaan giffejä.
Kuvaan keikkoja ihan normaalisti ja toivon saavani mahdollisimman monta
onnistunutta kuvaa. Parasta jälkeä tulee, kun ei mieti
itse kuvaustilanteessa mitään turhia, vaan nauttii siitä kuvaamisesta ja
katselee sitten jälkikäteen, mitä muistikorteille tarttui. Minulla on
kyllä aika hyvät refleksit ja osaan poimia keikoilta sellaisia
kiinnostavia ja kuvauksellisia tilanteita, joista tulee automaattisesti
otettua varmuuden vuoksi useampiakin kuvia, jotta saisin sen tilanteen
ikuistettua edes yhteen kuvaan. Liipasinsormi on ollut noissa
tilanteissa herkkänä jo paljon ennen koko Giffaa hei! -ajatuksen syntyä.
Millainen sinun dj-urasi on ollut ja miten olet päätynyt soittamaan levyjä?
– Meikäläisen dj-urassa ei ole paljon puhuttavaa. Ennen Pingisklubia olen
ollut dj-hommissa tasan viidesti. Aiemmin olen soittanut iltoina – tai
muutamassa tapauksessa aamuina – jolloin levylassella ei ole
tanssitusvelvotteita. Ne ovat olleet itselleni luontevia tilaisuuksia. En oikeastaan halua soittaa sellaisia biisejä, joita "pitäisi
soittaa", jotta jengin saisi vaikkapa tanssimaan. Eli katsotaan kuinka
käy, kun Pingisklubin loppuyöstä pitäisi käsittääkseni tarjota rytmiä
tanssijalkojen allekin.
Deejiiksi olen päätynyt simppelin
porttiteorian kautta: musiikki on ollut tärkeimpiä asioita elämässäni
käytännössä aina ja siksi levykokoelma on paisunut melko mittavaksi.
Käyn paljon keikoilla ja musiikkitapahtumissa, tapaan paljon
samanhenkisiä ihmisiä ja heistä tulee tuttavia. Jotkut näistä tutuista
ovat pyytäneet minua erinäisiin tapahtumiin soittamaan erinäisiä
kappaleita.
Millaista musiikkia aiot soittaa Pingisklubilla, millaiseen tunnelmaan viet pingiksenpelaajat?
– Aion soittaa hyviä ja vielä parempia kappaleita. Suhteellisen
monipuolinen kattaus on tulossa. Illan aikana kuultavilla lauluilla ei
ole välttämättä keskenään muuta yhteistä nimittäjää kuin se, että niiden
esittäjistä on julkaistu Giffaa hei! -animaatio.
Ajattelin jättää synkistelyn vähemmälle ja soittaa innostavaa musiikkia,
oli se sitten Bad Plusin jatsia, Slayerin möykkää, Antero Raimo &
Ovien uushumppaa, Teenage Fanclubin klassista poppia, Robinin
nuorisomusiikkia tai Tiger Lilliesin kieroa sirkusmusiikkia.
Illasta
tulee varmaankin viihdyttävä ja yllätyksellinen. En edelleenkään viitsi
soittaa niitä suurimpia hittejä, vaan mieluummin kaikkien tuntemiltakin
yhtyeiltä soitan vähemmälle huomiolle jääneitä biisejä kuin niitä
kaikista kuluneimpia valintoja. Olisi mahtavaa, jos edes joku
kuulijoista löytäisi itselleen uusia suosikkiartisteja tai
lempparibiisejä soittamieni laulujen joukosta.
Millaisia muistoja sinulla on pingiksenpeluusta ja aiotko ottaa matsia Pingisklubilla?
– Pingis on parasta. Penskana tuli pelattua pingistä Forssan mahtavilla
nuorisotiloilla notkuttaessa, kun eihän siellä ollut mitään tekemistä
noin muuten. Vanhemmiten olen keksinyt muutakin ajanvietettä, kuten
vaikkapa gif-animaatioiden teko. Häpeällistä myöntää, että olen
käynyt Pingisklubilla aiemmin ainoastaan yhden kerran. Ryhmäpingis oli
kyllä kiehtovaa, mutta siinä vaiheessa iltaa mulla ei ollut
osumatarkkuus enää ihan kohdillaan, joten toivottu menestys jäi vaan
haaveeksi. Aion kyllä vetäistä muutamat rundit pingistä tälläkin kertaa,
josko pääsisi tällä kertaa vähän kiihkeämpiin koitoksiin kuin viimeksi.
Harrastatko jotain muuta baariurheilua?
– En tiedä, lasketaanko musavisailua baariurheiluksi. Mikäli lasketaan,
niin sitä tulee harrastettua välillä jopa sairaalloisesti. Muuten ei
tule pahemmin baareissa urheiltua. Oikeastaan käyn baareissa aika vähän,
ellei kuvauskeikkoja tai musavisailuja lasketa.
Jos dj Patonki olisi pingispallo, miten ja minne se pomppisi?
– Patonki-pallon ilmaradat näyttäisivät sivustakatsojan silmin
epämääräisiltä ja osoitteettomilta, mutta jotenkin ne osuisivat
kuitenkin pöytään, ei niinkään taidolla mutta tuurilla, verkko-osuman
kautta.
Pingisklubilla on tuttuun tapaan Tummat tunnit koko illan eli alkaen klo 21! Sisään pääsee narikan hinnalla (2e), ja pingismailan lainaaminen on ilmaista! Helmikuun tapahtuma löytyy myös Facebookista. Tervetuloa!